Kausityö Suomessa: sesongit, palkat, luvat ja vertailu Pohjoismaihin

Mitkä sesongit työllistävät Suomessa?

Suomessa kausityövoimaa tarvitaan kahteen suureen sesonkiin. Talvella Lappiin saapuu matkailijoita kaikkialta maailmasta laskettelemaan, katsomaan revontulia, ajamaan huskysafareilla ja tapaamaan joulupukkia. Kesällä kysyntä siirtyy maatalouteen, marjanpoimintaan ja metsätöihin eri puolilla maata, ja moni yhdistää molemmat sesongit.

Talven tehtäviä ovat safarioppaat, kokit, tarjoilijat, kerrossiivoojat, vastaanottovirkailijat ja hiihdonopettajat. Kesällä tilat palkkaavat mansikanpoimijoita ja vihannestyöntekijöitä, ja luonnonmarjayritykset sekä metsäurakoitsijat rekrytoivat poimijoita ja taimien istuttajia lyhyisiin, intensiivisiin jaksoihin eri puolilla maata. Kokeneet kausityöntekijät etenevät usein vuoropäälliköiksi tai opasryhmien vetäjiksi.

Lappi, talvimatkailun sydän

Valtaosa talven työpaikoista on Levillä, Ylläksellä, Saariselällä, Pyhä-Luostolla, Rukalla ja Rovaniemellä. Sesonki kestää marraskuun lopusta maaliskuun alkuun, ja joulu on matkailun ehdoton huippu. Yritykset aloittavat rekrytoinnin jo loppukesällä seuraavaa talvea varten, joten hakijan kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tunturi-Lappi eli Enontekiö, Muonio, Kittilä ja Kolari järjestää syksyisin englanninkielisiä infotilaisuuksia tuleville kausityöntekijöille ja esittelee niissä alueen työnantajia. Kausitöitä on myös Kemissä, Ranualla ja Utsjoella. Osa työsuhteista kattaa vain joulun sesongin, osa taas lokakuusta huhtikuuhun.

Marjat ja kesän maataloustyöt

Avomaan mansikkaa poimitaan kesäkuun lopusta elokuuhun muun muassa Varsinais-Suomessa ja Savossa. Mustikkaa ja puolukkaa kerätään heinäkuusta syyskuuhun Keski- ja Pohjois-Suomen metsissä, ja Lapin soilla kasvaa lisäksi hilla- eli lakkasatoa. Palkka voi perustua tunti- tai urakkapalkkaan.

Metsätyöt ja taimien istutus

Suomessa istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa taimea, pääosin keväällä ja alkukesällä. Alan arvion mukaan 1 500–2 000 ulkomaista kausityöntekijää osallistuu joka kevät metsätöihin. Työnantajina toimivat metsäpalveluyritykset, metsäyhtiöiden urakoitsijat ja Metsähallitus. Pohjoisessa työt alkavat lumen vuoksi noin kuukautta myöhemmin, ja noin neljännes Metsähallituksen istutuksista tehdään syksyllä.

Kuka saa tehdä kausityötä Suomessa?

EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse lupaa, mutta heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa kolmen kuukauden jälkeen. Muiden maiden kansalaisiin sovelletaan kausityölakia, jota toimeenpanee Maahanmuuttovirasto eli Migri. Vuoden 2021 jälkeen saapuneet Britannian kansalaiset tarvitsevat lupaa kuten muutkin.

Migrin kausityölupa ja -todistus

Alle kolmen kuukauden työhön viisumivelvollinen hakee kausityöviisumia Suomen edustustosta ja viisumivapaa todistusta kausityöstä Migriltä. Kolmesta yhdeksään kuukauteen kestävään työhön tarvitaan oleskelulupa kausityöhön. Kausityötä saa tehdä enintään yhdeksän kuukautta kahdentoista kuukauden aikana, ja yli kuuden kuukauden hakemuksissa tehdään saatavuusharkinta. Todistus ei pidennä viisumivapaata oleskelua.

Työn saa aloittaa vasta, kun lupa tai todistus on myönnetty. Vuonna 2025 Migri käsitteli todistukset keskimäärin noin kymmenessä päivässä ja oleskeluluvat noin 30 päivässä. Kausityöntekijä ei saa automaattisesti julkisia terveyspalveluja, vaan Kelan päätöstä haetaan erikseen.

Luonnonmarjanpoimijat vuodesta 2025

Helmikuussa 2025 hyväksyttyjen lainmuutosten jälkeen luonnonmarjanpoiminta kuuluu kausityölain piiriin. Poimijalla on oltava työsuhde, ehtojen on noudatettava työehtosopimusta, ja Migri tarkistaa majoituksen, perittävät maksut sekä työnantajan kyvyn täyttää velvoitteensa ennen luvan myöntämistä. Aiemmin työsuhdetta vaadittiin vain Bangkokin kautta saapuvilta thaimaalaisilta poimijoilta, joten muutos on alalle merkittävä.

Palkat ja työehdot

Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Vähimmäispalkat sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa, joista monet ovat yleissitovia ja velvoittavat kaikkia alan työnantajia, myös ulkomaisia. Esimerkiksi metsäalan työehtosopimus on yleissitova, ja istutuksesta maksetaan usein istutettujen taimien määrän mukaan. Jos sopimusta ei ole, palkan on silti oltava tavanomainen ja kohtuullinen.

Lapin alueen oppaan mukaan alle kahden vuoden kokemuksella tarjoilijan vähimmäispalkka on 11,31 euroa tunnissa. Aloittelevan nuoren safarioppaan vähimmäispalkka on 8,70 euroa, ja sunnuntait sekä arkipyhät maksetaan kaksinkertaisina. Talven 2026–2027 ilmoituksissa kokin palkka on 13–20 euroa tunnissa brutto, ja henkilökunnan asunto maksaa yleensä 250–550 euroa kuukaudessa.

Kulut, asiakirjat ja palkkaerät

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ja ylityöstä maksetaan vähintään 50 prosentin korotus. Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta, ja ravintoloissa käytetään jaksotyöaikaa. Taulukkoon on koottu asiat, jotka kannattaa selvittää ennen sesonkia ja työsopimuksen allekirjoittamista.

Suomi ja muut Pohjoismaat

Moni kausityöntekijä yhdistää Suomen Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Missään näistä maista ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, mutta EU:n ulkopuolisten luvat ja oleskelun enimmäiskesto eroavat selvästi, kuten alla olevasta vertailutaulukosta näkyy. Tieto auttaa suunnittelemaan talven ja kesän sesongit peräkkäin.

Näin löydät kausityön

Työnhaku kulkee pääosin julkisen Työmarkkinatorin kautta. TE-toimistojen palvelut siirtyivät 1.1.2025 kuntien työllisyysalueille, mutta Työmarkkinatori jatkaa ennallaan. Lapin yritykset ja henkilöstöpalveluyritykset ilmoittavat sesonkitöistä myös omilla sivuillaan, usein suoraan englanniksi. Työllisyysalueet ottavat itse yhteyttä asiakkaisiin, eikä työnhakijan tarvitse tehdä siirron vuoksi mitään.

1. Valitse Lapin talvisesonki tai kesän maatalous- tai metsätyöt.
2. Luo profiili Työmarkkinatorille ja selaa myös englanninkielisiä ilmoituksia.
3. Hae talven töitä elo–syyskuussa ja kesän töitä helmikuusta alkaen.
4. Tarkista sovellettava työehtosopimus ja asumisen hinta.
5. Allekirjoita kirjallinen työsopimus, jossa on palkka, työaika ja kesto.
6. EU:n ulkopuolelta: hanki Migrin todistus tai lupa ennen matkaa.
7. Saavuttuasi hanki henkilötunnus, verokortti ja pankkitili.

Yleiset virheet ja huijaukset

Migrin tiukentuneet tarkastukset kohdistuvat kausityöntekijöiden hyväksikäyttöön, erityisesti marja-alalla. Joihinkin välittäjiin ja epärealistisiin ansiolupauksiin kannattaa silti suhtautua varauksella, ja työnantajan taustat on hyvä tarkistaa ennen sopimusta ja matkakulujen maksamista. Useiden välikäsien kautta rekrytoidut ovat alttiimpia kohtuuttomille vähennyksille.

• Kohtuuttomien rekrytointi- tai viisumimaksujen maksaminen välittäjälle.
• Työn aloittaminen ennen Migrin päätöstä.
• Urakkapalkan hyväksyminen ilman viittausta työehtosopimukseen.
• Lapin asumis- ja matkakulujen aliarvioiminen.
• Verokortin unohtaminen, jolloin pidätys on korkea.
• Saapuminen ilman Lapin pakkasiin sopivaa varustusta.

Usein kysyttyä kausityöstä Suomessa

Alla olevat vastaukset koskevat yleisimpiä tilanteita. Ne eivät korvaa Migrin, Kelan tai Verohallinnon virallista tietoa, joka on aina ratkaiseva. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä myös ammattiliiton tai työsuojeluviranomaisen puoleen ennen työsopimuksen allekirjoittamista, varsinkin jos säännöt muuttuvat sesonkien välillä.

Tarvitseeko Lapissa osata suomea?

Useimmiten ei. Lapin matkailuyritykset julkaisevat paljon ilmoituksia englanniksi, ja kansainvälisen asiakaskunnan kanssa työkieli on englanti. Suomen tai muun kielen, kuten saksan tai ranskan, taito voi kuitenkin nostaa palkkaa ja avata vastuullisempia tehtäviä. Myös kokemus ja koulutus vaikuttavat palkkaan.

Järjestääkö työnantaja asunnon?

Usein. Lapin työnantajat tarjoavat asunnon kävelymatkan päästä työpaikasta, joskus jaettuna, tai auttavat sen etsimisessä. Metsätöissä majoitus järjestetään usein istutusalueiden läheltä. Vuokra ja mahdolliset vähennykset kannattaa kirjata työsopimukseen ennen sesongin alkua. Oma auto helpottaa asunnon löytämistä hiihtokeskusten lähikylistä.

Tarvitsevatko ukrainalaiset kausityöluvan?

Tilapäistä suojelua saavilla ukrainalaisilla on rajoittamaton oikeus tehdä työtä, joten he eivät tarvitse erillistä kausityölupaa. Ukrainalaiset olivat silti suurin kausityötodistuksen hakijaryhmä vuonna 2025, ja muita yleisiä hakijamaita olivat Moldova ja Serbia. Ukrainalaisten osuus vuoden 2025 hakemuksista oli 86 prosenttia.

Voiko istutuksen ja marjanpoiminnan yhdistää?

Voi, kunhan EU:n ulkopuolinen työntekijä pysyy yhdeksän kuukauden enimmäisajassa kahdentoista kuukauden jaksolla. Uusi työnantaja lisätään lupaan erillisellä hakemuksella Migrille, eikä uutta työtä saa aloittaa ennen päätöstä. EU-kansalainen voi vaihtaa työtä vapaasti ilman maahanmuuttoviranomaisen erillisiä menettelyjä.

Tarvitaanko istutustyöhön kokemusta?

Ei tavalliseen istutukseen, jota suuret yhtiöt teettävät jopa 16–17-vuotiailla nuorilla. Taimikonhoito raivaussahalla sen sijaan edellyttää koulutusta ja kokemusta, koska se on teknisempää ja vaarallisempaa työtä, ja suojavarusteet ovat siinä pakolliset. Kokeneet istuttajat palaavat usein samalle urakoitsijalle.